Monet yhteiskunnalliset kysymykset ovat ensisijaisesti mieskysymyksiä

Tänään on kansainvälinen miestenpäivä – onnea ihan jokaiselle miehelle! Miestenpäivän tavoitteiden mukaisesti päivän tarkoituksena on nostaa esille miehiin kohdistuvaa asenne-, ennakko-odotus- ja lainsäädäntösyrjintää sekä korostaa miesten ja miehuuden myönteisiä vaikutuksia yhteiskunnassamme. Suomessa ehkä silmiinpistävimmän miehiin kohdistuvan tasa-arvo-ongelman, vain miehiä koskevan asevelvollisuuden lisäksi yhteiskunnassamme on useita merkittäviä ongelmia, jotka ovat ensisijaisesti mieskysymyksiä, vaikka niitä ei yleisesti sellaisiksi mielletä. Tämä on sääli, sillä huomioimalla sukupuolinäkökulma mieskeskeisissä yhteiskunnallisissa kysymyksissä voisimme paremmin sekä purkaa tasa-arvoeroja että torjua traagisia ja kalliiksi käyviä yhteiskunnallisia epäkohtia.

Monet yhteiskunnalliset kysymykset luokitellaan ihan oikeutetustikin ensisijaisesti naiskysymyksiksi. Esimerkiksi lähisuhdeväkivalta, aborttioikeus, julkisen sektorin palkkakuoppa ja seksuaalinen häirintä ovat saaneet naiskysymysulottuvuuden naisiin ylikorostuneesti kohdistuvien haittavaikutusten takia. Continue reading “Monet yhteiskunnalliset kysymykset ovat ensisijaisesti mieskysymyksiä”

Häirintä sulkee naisten ja tyttöjen suut verkossa

Hyvää kansainvälistä tyttöjen päivää! Tyttöjen päivä muistuttaa meitä vääryyksistä, jotka kohdistuvat tyttöihin heidän sukupuolensa takia. Toisaalta tyttöjen päivän on tarkoitus rohkaista toimimaan aktiivisemmin tyttöjen oikeuksien eteen. Plan International on nostanut tänä vuonna päivän teemaksi tyttöihin kohdistuvan verkkohäirinnän.

Verkkoviestinnän ja digitaalisen kanssakäymisen merkitys on kasvanut äärimmäisen paljon maailmanlaajuisesti ja koronapandemian vuoksi sosiaalisten kontaktien siirtyminen verkkoon on kiihtynyt entisestään. Samalla kuitenkin internetin laajentuminen, mobiilitiedon nopea leviäminen ja sosiaalisen median kasvanut suosio on madaltanut kynnystä väkivaltaiselle verkkokäytökselle. Tyttöjä ympäri maailman yhdistääkin saman kaltaiset kokemukset verkkohäirinnästä.

Continue reading “Häirintä sulkee naisten ja tyttöjen suut verkossa”

Kolikkopelit pois kaupasta – voittovarojen korvamerkinnästä luovuttava

Koronaepidemian sulkemat, kauppoihin ja kioskeihin sijoitellut Veikkauksen pelikoneet – ”hyvän tahdon tulonsiirtoautomaatit” – käynnistyivät pari viikkoa sitten. On käsittämätöntä, että viruspandemia ratkoo peliriippuvuusongelmat paremmin kuin Veikkaus, jonka perustehtävä ja yksinoikeusjärjestelmän peruste pitäisi olla haittojen minimointi.

Vaikka suomalaiselle uhkapelimonopolille onkin perusteita, nykyisen laajuista kolikkopelikonesijoittelua ei voi hyvällä tahdollakaan perustella pelihaittojen vähentämisellä. Päinvastoin näyttö on murskaavaa sen puolesta, että peliautomaattiverkoston laajuus ja pelikoneiden saatavuus arkielämässä lisää pelaamista ja pelaamisen haittoja.

Kolikkopelit ovat Veikkauksen tuottavin pelituote. Ongelmallista on, että ongelmapelaajat (jopa yli 3 % suomalaisista) ovat yhtiölle merkittävä kohderyhmä ja nämä pelaajat tuottavat jopa puolet kolikkopelien tuotoista. Tähän kohderyhmään kuuluu valitettavan usein esimerkiksi kansaneläkkeellä ilman pelitappioitakin huonosti toimeentulevia kansalaisia.

Continue reading “Kolikkopelit pois kaupasta – voittovarojen korvamerkinnästä luovuttava”