Nesteen investointi Hollantiin oli hyvä päätös – myös Suomen kannalta

Tehdään heti yksi asia selväksi: on tietenkin surullista, kun miljardiluokan investointi menee sivu suun aivan loppumetreillä. On tärkeää arvioida tarkasti, miksi investointia ei saatu kotiutettua maahamme, jotta vältämme virheet tulevaisuudessa. Vaikka isot pörssiyhtiöt ovatkin tarjonneet työpaikkojen ja tuotantolaitosten lähialuetalouden kannalta muutamia isoja ikäviä uutisia viime aikoina, ei silti kannata ryhtyä sirottelemaan tuhkaa ylleen. Nimittäin Nesteen investointi Suomen sijasta Hollantiin, Rotterdamiin oli myös Suomen ja suomalaisten kannalta ainoa järkevä päätös.

Neste on Suomen tärkein yhteisöveronmaksaja. Tämän lisäksi Neste tuottaa valtiolle osakeomistusten kautta jopa yli 220 miljoonaa euroa osinkotuottoa tänä vuonna – ensi vuonna todennäköisesti enemmän. Jotta Neste voisi jatkossakin toimia kannattavasti ,ja jotta valtio saisi tulevaisuudessakin näin suuret tulokertymät, Nesteen pitää investoida sinne, missä se saa investoinnilleen parhaimman tuoton. Kauppalehden mukaan kustannusero Rotterdamin ja Porvoon välillä oli jopa 500 miljoonaa euroa – kolmannes koko 1,5 miljardin investoinnista.

Continue reading “Nesteen investointi Hollantiin oli hyvä päätös – myös Suomen kannalta”

Uskonnonopetuksen tulisi yhdistää oppilaita eikä jakaa heitä

Vuonna 2003 voimaan tulleen uskonvapauslain myötä suomalaisissa kouluissa luovuttiin tunnustuksellisesta uskonnonopetuksen käsitteestä ja siirryttiin niin kutsuttuun oman uskonnon opetukseen. Vaikka hartaudenharjoittamisesta onkin pääasiallisesti (joitain ajoittain esiin nousevia väärinkäytöksiä lukuun ottamatta) luovuttu, voidaan suomalaisen oman uskonopetuksen katsoa edelleen olevan tunnustuksellista. Uskonnonopetusta varten oppilaat erotellaan edelleen omiin uskontokuntansa mukaisiin ryhmiinsä ja oman uskonnon opetuksen yhtenä julkilausuttuna päämääränä on pidetty oppilaan oman uskonnon uskontoidentiteetin vahvistamista. Esimerkiksi Pohjoismaisessa vertailussa suomalainen uskonopetus on omaleimaisen tunnustuksellinen muiden Pohjoismaiden opettaessa kaikille yhteistä katsomusainetta.

Nykymuotoinen uskonnonopetus, johon sisältyy edelleen vahva tunnustuksellisuuden kaiku, asettaa lapset monella eri tavalla epätasa-arvoiseen asemaan ja heikentää monen – etenkin vähemmistöuskonto-opetusta saavan – kohdalla koulujärjestelmämme tarjoaman opetuksen laadukkuutta. Näiden ongelmien vuoksi Vihreän eduskuntaryhmän lakimuutosehdotus sekä virkaatekevän opetusministeri Jussi Saramon viimeviikkoiset liputukset uskonopetuksen muutosten puolesta ovat enemmän kuin kannatettavia.

Continue reading “Uskonnonopetuksen tulisi yhdistää oppilaita eikä jakaa heitä”

Solidaarisuus on pienimmillään silloin, kun sitä tarvitaan kaikista eniten

Maailmanlaajuisen pandemian ja talouskriisin seurauksena äärimmäisen köyhyyden määrä kääntynyt jyrkkään kasvuun vuosikymmenten suotuisan kehityksen jälkeen. On esimerkiksi arvioitu, että koronapandemian aiheuttamaan nälänhätään kuollaan kehitysmaissa enemmän kuin COVID-19 -tautiin kuollaan koko maailmassa. Koronapandemian leviämisen estämiseksi on ymmärrettävästi asetettu rajoitustoimenpiteitä ympäri maailmaa ja yhteiskunnat on suljettu. Yhteiskuntien sulkemisen myötä kansainvälinen kaupankäynti on hiipunut ja pandemiasta seurannut taloudellinen taantuma on iskenyt pahiten kehitysmaissa asuviin köyhiin. Mitä kauemmin yhteiskunnat ovat suljettuina sitä suurempaa määrää ihmisiä uhkaa akuutti hätä. Vaikka pandemian kaikkein vakavimmista seurauksista kuten akuutista nälänhädän riskistä puhuttiinkin jo keväällä 2020, kansainvälinen yhteisö ei ole reagoinut varoitusmerkkeihin riittävällä tarmolla. Kehitysmaiden köyhät ja nälkiintymisen korkeassa riskissä olevat on toistaiseksi jätetty oman onnensa nojaan.

Continue reading “Solidaarisuus on pienimmillään silloin, kun sitä tarvitaan kaikista eniten”