Solidaarisuus on pienimmillään silloin, kun sitä tarvitaan kaikista eniten

Maailmanlaajuisen pandemian ja talouskriisin seurauksena äärimmäisen köyhyyden määrä kääntynyt jyrkkään kasvuun vuosikymmenten suotuisan kehityksen jälkeen. On esimerkiksi arvioitu, että koronapandemian aiheuttamaan nälänhätään kuollaan kehitysmaissa enemmän kuin COVID-19 -tautiin kuollaan koko maailmassa. Koronapandemian leviämisen estämiseksi on ymmärrettävästi asetettu rajoitustoimenpiteitä ympäri maailmaa ja yhteiskunnat on suljettu. Yhteiskuntien sulkemisen myötä kansainvälinen kaupankäynti on hiipunut ja pandemiasta seurannut taloudellinen taantuma on iskenyt pahiten kehitysmaissa asuviin köyhiin. Mitä kauemmin yhteiskunnat ovat suljettuina sitä suurempaa määrää ihmisiä uhkaa akuutti hätä. Vaikka pandemian kaikkein vakavimmista seurauksista kuten akuutista nälänhädän riskistä puhuttiinkin jo keväällä 2020, kansainvälinen yhteisö ei ole reagoinut varoitusmerkkeihin riittävällä tarmolla. Kehitysmaiden köyhät ja nälkiintymisen korkeassa riskissä olevat on toistaiseksi jätetty oman onnensa nojaan.

Continue reading “Solidaarisuus on pienimmillään silloin, kun sitä tarvitaan kaikista eniten”

Monet yhteiskunnalliset kysymykset ovat ensisijaisesti mieskysymyksiä

Tänään on kansainvälinen miestenpäivä – onnea ihan jokaiselle miehelle! Miestenpäivän tavoitteiden mukaisesti päivän tarkoituksena on nostaa esille miehiin kohdistuvaa asenne-, ennakko-odotus- ja lainsäädäntösyrjintää sekä korostaa miesten ja miehuuden myönteisiä vaikutuksia yhteiskunnassamme. Suomessa ehkä silmiinpistävimmän miehiin kohdistuvan tasa-arvo-ongelman, vain miehiä koskevan asevelvollisuuden lisäksi yhteiskunnassamme on useita merkittäviä ongelmia, jotka ovat ensisijaisesti mieskysymyksiä, vaikka niitä ei yleisesti sellaisiksi mielletä. Tämä on sääli, sillä huomioimalla sukupuolinäkökulma mieskeskeisissä yhteiskunnallisissa kysymyksissä voisimme paremmin sekä purkaa tasa-arvoeroja että torjua traagisia ja kalliiksi käyviä yhteiskunnallisia epäkohtia.

Monet yhteiskunnalliset kysymykset luokitellaan ihan oikeutetustikin ensisijaisesti naiskysymyksiksi. Esimerkiksi lähisuhdeväkivalta, aborttioikeus, julkisen sektorin palkkakuoppa ja seksuaalinen häirintä ovat saaneet naiskysymysulottuvuuden naisiin ylikorostuneesti kohdistuvien haittavaikutusten takia. Continue reading “Monet yhteiskunnalliset kysymykset ovat ensisijaisesti mieskysymyksiä”