Hoitajien pakkotyölain perusteet ovat vähintäänkin hatarat

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee pakkotyölakia, jolla voidaan sakkojen uhalla pakottaa lakkoilevat hoitajat töihin. Suhtaudun tähän perustuslain turvaamaa työtaisteluoikeutta rajoittavaan lakiin todella kielteisesti.

En tietenkään toivo kenenkään terveyden vaarantuvan lakon takia, mutta pakkotyölain perusteet ovat vähintäänkin hatarat. Hoitolan työvoimatilanne on jo nimittäin valmiiksi kroonisesti surkea, mutta asia ei ole kiinnostanut juuri ketään hoitajien vuosien hätähuudoista huolimatta.

5.4.2022  julkaistun ammattibarometrin mukaan meillä on tälläkin hetkellä jatkuva 13 000 ammattilaisen puute myös ilman lakkoiluja. Kuvaavaa on, että henkilötilanne on hoitokentän viestien perusteella joillain osastoilla ollut jopa normaalia parempi lakon aikana annetun suojelutyön johdosta.

Jatka lukemista ”Hoitajien pakkotyölain perusteet ovat vähintäänkin hatarat”

Naiset saavat miestä vähemmän palkkaa ilman perustetta

Keskusta Mika Lintilän johdolla teki eilen ”radikaalin” esityksen: miehen ja nainen tulisi samasta työstä, samalla kokemuksella samassa työpaikassa samaa palkkaa. Sosiaalisessa mediassa asiasta syntyi hörisevä nauru: mitään tasa-arvo-ongelmaa ei naisten palkoissa kuulemma ole.

Totuus on kuitenkin täysin toinen. Suomessa monella sektorilla ja monessa ammatissa naiset saavat samasta työstä miestä vähemmän palkkaa.

Esimerkiksi Suomen ekonomit ovat tehneet palkkaerovertailua viime vuosituhannelta asti. Vuoden 2018 tutkimuksen mukaan naisekonomit saivat keskimäärin perusteettomasti 12 prosenttia miehiä pienempää palkkaa yksityisellä sektorilla. Naisekonomien perusteeton palkkakuoppa oli siis todellisinta totta senkin jälkeen, kun työkokemuksen, tutkinnon, toimiaseman, työajan, työsuhteen, tulospalkkion, toimialan yms. vaikutukset olivat poistettu. Palkkahaitarin yläpäässä selittämätön ero miesten ja naisten välillä oli jopa yli 14 %.

Jatka lukemista ”Naiset saavat miestä vähemmän palkkaa ilman perustetta”

Afganistanin kriisi kasvaa – kiinnostus maata kohtaan kuitenkin kuihtuu

Kun Taliban rynnisti elokuun puolivälissä läpi Afganistanin ja valloitti lopulta Kabulin, koko maailma seurasi tapahtumia herkeämättä. Nyt kolme kuukautta myöhemmin Afganistan on vajoamassa maailman synkimpään humanitääriseen kriisiin. Yli 20 miljoonaa ihmistä – puolet koko Afganistanin väestöstä – tarvitsee ruoka-apua selvitäkseen ja noin 10 miljoonaa ihmistä tulee olemaan hätätilassa talven koittaessa. Maailma on kuitenkin ummistanut silmänsä Afganistanin katastrofilta.

Akuutin nälkäkriisin lisäksi Taliban on tehnyt Afganistanin turvallisuustilanteesta sietämättömän. Human Rights Watch on raportoinut aivan viime aikoina, että Taliban on ryhtynyt surmaamaan tasavaltahallinnolle työskennelleitä ihmisiä, jotka se lupasi armahtaa. Amnesty on raportoinut Talibanin myös tappaneen siviileitä, antautuneita sotilaita ja estänyt humanitäärisen avun perillepääsyn. Teloitukset ja käsien katkomiset on palautettu rangaistuksiksi. Jatka lukemista ”Afganistanin kriisi kasvaa – kiinnostus maata kohtaan kuitenkin kuihtuu”