Mielettömän typerää mielenterveyspolitiikkaa

Maksaisitko euron, jos saisit takaisin viisi euroa? Kukapa ei tarttuisi tähän diiliin.

Mielenterveyspalvelut tarjoaisivat meille tällaisen diilin, mutta jostain kumman syystä mielenterveyden hoitoon liittyvissä päätöksissä tähän diiliin ei olla tartuttu. Esimerkiksi masennukseen ja ahdistukseen sijoitettu euro tuottaa yhteiskunnalle 3.3-5.7 euroa taloudellisina ja terveydellisinä hyötyinä.Terapiatakuu maksaisi itsensä noin viisinkertaisesti takaisin.

Itse asiassa mielenterveyden panostukset ovat itse asiassa vähentyneet vuosien saatossa. Kun vuonna 2000 sadasta erikoissairaanhoitoon sijoitetusta sadasta eurosta noin 17 euroa meni psykiatriseen hoitoon, meni vuonna 2019 mielenterveyden hoitoon enää 11 euroa.

Jatka lukemista ”Mielettömän typerää mielenterveyspolitiikkaa”

Vaaleissa ratkaistaan, onko Vantaan ja Keravan alueella matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja

Aluevaalit koittavat tammikuussa 2022. Mutta mistä hyvinvointialueiden toiminnassa on todella kyse? Kyse ei ole pelkästä hallinnon rakenteesta, vaikka rakenteillakin on toki merkitystä.

Kyse on siitä, miten terveyden ja hyvinvoinnin palvelut järjestetään ja kuka niitä saa. Myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on isoja ratkaisuja tehtävänä.

Hyvinvointialueiden toimintaa säätävät lait on jo säädetty, mutta käytännön toteutus riippuu pitkälti tulevista aluevaltuustoista. Jos emme ole tarkkana, on vaarana, että nyt rakennetaan kuntalaisesta kaukana olevia kankeita jättiläisiä tai tehdään ratkaisuja, jotka hyödyttävät enemmän terveydenhuollon suuryrityksiä kuin tavallisia kansalaisia.

Jatka lukemista ”Vaaleissa ratkaistaan, onko Vantaan ja Keravan alueella matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja”

Monimuotoinen luontomme on matkalla kohti monomuotoisuutta

Eilen vietettiin kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden päivää. Valitettavasti päivän tunnelma ei ollut erityisen juhlallinen. Luonnon monimuotoisuus kaventuu koko ajan kaikkialla maapallolla, eliölajeja katoaa joukkosukupuuton myötä ennen näkemätöntä tahtia ja ympäristökatastrofit seuraavat toisiaan.

Vaikka kuluva vuosi ei ole vielä edes lähelläkään puoltaväliä, olemme käyttäneet laskennallisesti arviolta jo noin 60 % maapallon vuotuisesta resurssikantokyvystäSuomen laskennalliset luontoresurssit kulutettiin jo puolitoista kuukautta sitten. Me ihmiset elämme planeetallamme jatkuvasti noin puolitoista kertaa yli resurssiemme. Suomen n. 5 % taloudellinen kestävyysvaje tuntuu luontoresurssien käytöllä laskettuun 75 % ekologiseen kestävyysvajeeseen nähden hyvin merkityksettömältä. Taloudellinen kestävyysvajeemme olisi n. 145 miljardia euroa vuodessa, jos eläisimme Suomessa samoin rahallisesti yli varojen kuin teemme luontoresurssien kanssa. Vaikka rinnastus on yksiuloitteisuudessaan naiivi, auttaa se hahmottamaan kestämättömyyden suuruusluokkaa.
Jatka lukemista ”Monimuotoinen luontomme on matkalla kohti monomuotoisuutta”