Etusivu

Olen vantaalainen kuntapoliitikko, terveydenhoitaja, kouluttaja sekä sosiaali- ja terveyshallintotieteiden maisteriopiskelija. Toimin mm. Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä, vihreiden puoluevaltuuskunnassa ja Vihreät naiset ry:n hallituksessa.

Olen syntynyt pakolaisena suljettuun ja konservatiiviseen yhteiskuntaan Iranin pääkaupungissa Teheranissa. Elin lapsuusvuoteni lainsuojattomana vailla kansalais- ja ihmisoikeuksia, ilman minkäänlaista yhteiskunnan turvaverkkoa. 13-vuotiaana jouduin lopettamaan koulukäynnin ja elättämään perheeni työnteolla.

Kun muutin Suomeen vuonna 2005 16-vuotiaana perheeni kanssa, elämäni mullistui. Tasa-arvoiseen, naisten ja vähemmistöjen oikeuksia kunnioittavaan ja turvalliseen uuteen kotimaahani oli helppo sopeutua. Suomessa sain viimein nauttia vapautta ja toteuttaa unelmiani. Opin suomen kielen nopeasti, raivasin tieni lapsityöläisestä sukuni ensimmäiseksi yliopistossa opiskelevaksi naiseksi ja olen työskennellyt periksiantamattomasti vapautta arvostavan, tasa-arvoisemman ja paremmin voivan yhteiskunnan eteen niin luottamustoimissani, päivätyössäni kuin freelance-yrittäjänäkin.

Ihmisoikeudet, tasa-arvokysymykset, ympäristöhaasteiden ratkominen ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen ovat minulle tinkimättömiä sydämen asioita. Haluan, että saavutamme yhteiskunnan, jossa ei ole sijaa syrjinnälle, sorrolle, väkivallalle eikä muille epäoikeudenmukaisuuksille. Haluan, että tulevat sukupolvet saavat elää vieläkin paremmassa yhteiskunnassa.

Luonteeltani olen diplomaattinen neuvottelija ja sillanrakentaja. Olen järjestelmällinen, tarkka, huumorintajuinen ja helposti lähestyttävä. Rakastan urheilua sen kaikissa muodoissa, vapaa-ajallani käyn aktiivisesti kuntosalilla ja lomani vietän mieluiten kansallispuistojemme vaelluspoluilla.

Kuntavaalit

Kuntavaalit pidetään 18.4.2021. Olen ehdolla Vantaalla vihreissä.

Haluan palauttaa Vantaan pandemiaa edeltäneeseen positiiviseen kierteeseen, jossa palvelut, työpaikat ja kaupungin vetovoima tarjoaa entistä paremmat edellytykset rakentaa parempaa, ekologisesti kestävää ja tasa-arvoista kaupunkia ja arkea.

Näillä keinoilla luodaan Vantaalle positiivinen kierre:

Paremmat palvelut parantavat kaikkien elämää

Elinvoimaisessa kaupungissa on kattavat palvelut terveydestä koulunkäyntiin ja harrastuksista ja kulttuurista ympäristöpalveluihin. Ei tyydytä vain laissa säädettyihin palveluiden vähimmäistasoihin vaan tuetaan ihan jokaisen vantaalaisen hyvinvointia.

Tuetaan yrittäjyyttä, työllisyyttä ja taloutta

Saatetaan Vantaan kaupunki takaisin sille kasvukäyrälle, jossa se oli ennen pandemian aiheuttamia talousvaikeuksia. Vaalitaan yrittämisen ja innovaatioiden kulttuuria tukemalla start up -toimintaa ja yrityshautomoita ja -kiihdyttämöitä ja autetaan työntekijää ja työnantajaa löytämään toisensa. Innovaatiot ja kokeilukulttuuri on Vantaan juttu – moni suomalainen menestystarina on jalostunut Vantaalla. Ei unohdeta, että Vantaa on nyt ja tulevaisuudessa Suomen portti maailmalle ja huipputärkeä liike-elämän kohtaamispiste.

Vantaasta vetovoimainen ja vihreä suurkaupunki

Vantaalle muutetaan muualta Suomesta ennätystahtiin ja Vantaasta on tulossa pian maamme kolmanneksi suurin kaupunki. Vantaa on lisäksi Suomen kansainvälisin kaupunki ja suunnannäyttäjä monella osa-alueella. Pidetään huoli, että näin on myös jatkossakin. Varmistetaan, että Vantaa pysyy hiilineutraalisuustavoitteessaan ja ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa ekologisen kestävyyden sekä luontoarvot.

Vantaalainen päätöksenteko nojautuu tasa-arvoon

Tasa-arvoasiat laitetaan kuntoon kunnissa. Tasa-arvoinen Vantaa ei anna tilaa syrjinnälle, koulukiusaamiselle, kunnia- ja lähisuhdeväkivallalle eikä ennakkoluuloille. Kunnan pitää kantaa osansa taatakseen kaikille kuntalaisille yhtäläiset mahdollisuudet tavoitella hyvää ja onnellista elämää.

Lue lisää kuntavaaleista ja muista äänestää!

Blogi

Nesteen investointi Hollantiin oli hyvä päätös – myös Suomen kannalta

Tehdään heti yksi asia selväksi: on tietenkin surullista, kun miljardiluokan investointi menee sivu suun aivan loppumetreillä. On tärkeää arvioida tarkasti, miksi investointia ei saatu kotiutettua maahamme, jotta vältämme virheet tulevaisuudessa. Vaikka isot pörssiyhtiöt ovatkin tarjonneet työpaikkojen ja tuotantolaitosten lähialuetalouden kannalta muutamia isoja ikäviä uutisia viime aikoina, ei silti kannata ryhtyä sirottelemaan tuhkaa ylleen. Nimittäin Nesteen …

Uskonnonopetuksen tulisi yhdistää oppilaita eikä jakaa heitä

Vuonna 2003 voimaan tulleen uskonvapauslain myötä suomalaisissa kouluissa luovuttiin tunnustuksellisesta uskonnonopetuksen käsitteestä ja siirryttiin niin kutsuttuun oman uskonnon opetukseen. Vaikka hartaudenharjoittamisesta onkin pääasiallisesti (joitain ajoittain esiin nousevia väärinkäytöksiä lukuun ottamatta) luovuttu, voidaan suomalaisen oman uskonopetuksen katsoa edelleen olevan tunnustuksellista. Uskonnonopetusta varten oppilaat erotellaan edelleen omiin uskontokuntansa mukaisiin ryhmiinsä ja oman uskonnon opetuksen yhtenä julkilausuttuna päämääränä …

Solidaarisuus on pienimmillään silloin, kun sitä tarvitaan kaikista eniten

Maailmanlaajuisen pandemian ja talouskriisin seurauksena äärimmäisen köyhyyden määrä kääntynyt jyrkkään kasvuun vuosikymmenten suotuisan kehityksen jälkeen. On esimerkiksi arvioitu, että koronapandemian aiheuttamaan nälänhätään kuollaan kehitysmaissa enemmän kuin COVID-19 -tautiin kuollaan koko maailmassa. Koronapandemian leviämisen estämiseksi on ymmärrettävästi asetettu rajoitustoimenpiteitä ympäri maailmaa ja yhteiskunnat on suljettu. Yhteiskuntien sulkemisen myötä kansainvälinen kaupankäynti on hiipunut ja pandemiasta seurannut taloudellinen …